Kyllä, väärin tehty apukäynnistys voi vahingoittaa auton elektroniikkaa vakavasti. Nykyautojen herkkä elektroniikka on altis jännitepiikeille, joita syntyy erityisesti silloin, kun apukäynnistyskaapelit kytketään väärässä järjestyksessä tai irrotetaan moottorin käydessä. Me Hinaus Sjöbergillä olemme huomanneet, että apukäynnistys tehdään yllättävän usein tavalla, joka altistaa auton kalliille sähköjärjestelmävaurioille, vaikka tarkoitus on ollut täysin hyvä. Alla käymme läpi tärkeimmät riskit ja sen, miten apukäynnistys tehdään turvallisesti.
Mitä tapahtuu, jos apukäynnistyskaapelit kytketään väärässä järjestyksessä?
Jos apukäynnistyskaapelit kytketään väärässä järjestyksessä, seurauksena voi olla voimakas jännitepiikki, oikosulku tai jopa akun räjähdys. Väärä kytkentäjärjestys tarkoittaa käytännössä sitä, että miinuskaapeli kytketään suoraan tyhjän akun napaan ennen kuin virtapiiri on muodostettu oikein, tai että napaisuus menee sekaisin.
Oikea kytkentäjärjestys on seuraava:
- Kytke punainen kaapeli ensin tyhjän akun plusnapaan.
- Kytke punaisen kaapelin toinen pää apuauton akun plusnapaan.
- Kytke musta kaapeli apuauton akun miinusnapaan.
- Kytke mustan kaapelin toinen pää maadoituspisteeseen, esimerkiksi moottorin metallirunkoon, ei suoraan tyhjän akun miinusnapaan.
Tämä järjestys on tärkeä siksi, että viimeinen kytkentä tehdään mahdollisimman kaukana akusta. Latautuessaan akku voi vapauttaa pieniä määriä vetykaasua, ja kipinä akun läheisyydessä voi sytyttää sen. Väärä järjestys ei siis ole vain elektroniikkariski, vaan myös turvallisuusriski.
Kaapeleiden irrottaminen tapahtuu päinvastaisessa järjestyksessä: ensin musta maadoituskaapeli, sitten musta apuauton akusta, sitten punainen apuauton akusta ja viimeiseksi punainen käynnistetyn auton akusta.
Mitkä auton osat ovat alttiimpia apukäynnistysvaurioille?
Alttiimpia apukäynnistysvaurioille ovat auton moottorinohjainyksikkö (ECU), vaihteiston ohjainlaite, turvatyynyjärjestelmä sekä erilaiset anturit ja sähköiset ohjainyksiköt. Nämä komponentit on suunniteltu toimimaan tarkasti määritellyillä jännitteillä, ja äkilliset jännitepiikit voivat tuhota niiden sisäiset piirit.
Erityisen haavoittuvia ovat:
- Moottorinohjainyksikkö (ECU): Auton tärkein tietokone, jonka korjaaminen tai vaihtaminen on erittäin kallista.
- Vaihteiston ohjainlaite: Automaattivaihteistoissa tämä on erityisen herkkä komponentti.
- Infotainment-järjestelmä ja näyttöpaneelit: Uusissa autoissa näiden korjaus voi maksaa tuhansia euroja.
- Generaattori eli laturi: Voimakas jännitepiikki voi vioittaa laturin diodisiltaa.
- Turvatyynyjärjestelmä: Sähköhäiriö voi aiheuttaa virheellisen laukeamisen tai estää laukeamisen onnettomuustilanteessa.
Modernit autot sisältävät kymmeniä ohjainyksiköitä, jotka kommunikoivat keskenään. Tämä tarkoittaa, että yksittäinen jännitepiikki voi levitä CAN-väylän kautta useampaan järjestelmään samanaikaisesti, mikä tekee vaurioista laajempia ja vaikeammin diagnosoitavia.
Miten jännitepiikit syntyvät apukäynnistyksen aikana?
Jännitepiikit syntyvät apukäynnistyksen aikana, kun sähköpiirissä tapahtuu äkillinen muutos virrassa. Tyypillisimpiä tilanteita ovat kaapeleiden irrottaminen moottorin käydessä, virheellinen kytkentäjärjestys sekä tilanne, jossa apuauton akku on huomattavasti erilainen kuin käynnistettävän auton akku.
Kun apuautolla käynnistetään autoa, jonka akku on tyhjä, käynnistysmoottori ottaa hetkellisesti erittäin suuren virran. Tämä aiheuttaa jännitteen laskun koko piirissä. Kun auto käynnistyy ja käynnistysmoottori vapautetaan, jännite hyppää takaisin ylös nopeasti. Tämä nopea vaihteluliike on juuri se piikki, joka voi vahingoittaa herkkiä komponentteja.
Toinen yleinen jännitepiikin lähde on kaapeleiden irrottaminen väärässä järjestyksessä tai liian nopeasti heti käynnistymisen jälkeen. Generaattori on tällöin täydessä kuormituksessa eikä järjestelmä ehdi tasapainottua ennen kuin piiri katkaistaan.
Nykyautoissa on jonkin verran suojauksia jännitepiikkejä vastaan, mutta ne on suunniteltu suojaamaan normaalin käytön tilanteissa, eivät poikkeuksellisen voimakkaita ulkoisia jännitehäiriöitä vastaan.
Pitääkö apukäynnistyksen jälkeen tehdä jotain erityistä?
Apukäynnistyksen jälkeen auto kannattaa ajaa vähintään 20 minuuttia yhtäjaksoisesti, jotta generaattori ehtii ladata akkua riittävästi. Pelkkä lyhyt kaupunkiajo ei riitä, sillä käynnistäminen kuluttaa akusta enemmän energiaa kuin lyhyt ajo palauttaa.
Käynnistyksen jälkeen on syytä tehdä seuraavat toimenpiteet:
- Aja pidempi matka: Moottoritieajo tai muu tasainen ajaminen lataa akkua tehokkaammin kuin kaupunkiliikenne.
- Tarkista vikakoodit: Jos autossasi on mahdollisuus lukea vikakoodeja, tee se. Jännitepiikit voivat jättää vikakoodeja muistiin, vaikka varsinaista vauriota ei olisi tapahtunut.
- Sammuta turhat sähkökuluttajat: Ilmastointi, takalasin lämmitys ja muut tehokkaat kuluttajat kannattaa pitää pois päältä latautumisen aikana.
- Teetä akun kuntotesti: Jos akku on tyhjentynyt ilman selvää syytä, se voi olla elinkaarensa lopussa ja vaatia vaihtamisen.
Jos auto ei pysy käynnissä tai akku tyhjenee uudelleen nopeasti, ongelma ei ole ratkaistu pelkällä apukäynnistyksellä. Tällöin syy on usein viallinen akku, generaattori tai jokin sähköjärjestelmän virtavuoto, joka tyhjentää akun jatkuvasti.
Milloin apukäynnistys ei ole turvallinen vaihtoehto?
Apukäynnistys ei ole turvallinen vaihtoehto silloin, kun akku on fyysisesti vaurioitunut, vuotaa tai on jäätynyt. Myös tilanteet, joissa auto on ollut onnettomuudessa tai sähköjärjestelmässä on havaittu selkeitä vikoja, tekevät apukäynnistyksestä riskialtista ilman ammattilaisen arviota.
Erityistä varovaisuutta kannattaa noudattaa seuraavissa tilanteissa:
- Vaurioitunut tai turvonnut akku: Turvonnut akku voi räjähtää käynnistysyrityksen aikana. Älä koskaan yritä käynnistää autoa, jonka akku on selvästi vaurioitunut.
- Jäätynyt akku: Pakkasen kovettama, jäätynyt akku ei kestä apukäynnistyksen aiheuttamaa virtarasitusta ja voi haljeta.
- Hybridit ja täyssähköautot: Näissä ajoneuvoissa on korkean jännitteen järjestelmiä, joiden kanssa toimiminen vaatii erityisosaamista. Tavallinen apukäynnistys ei sovellu niiden käynnistämiseen samalla tavalla kuin polttomoottoriautoihin.
- Tuntematon vian syy: Jos et tiedä, miksi auto ei käynnisty, apukäynnistys voi peittää varsinaisen ongelman tai pahentaa sitä.
Näissä tilanteissa turvallisin ratkaisu on tilata ammattilainen paikalle. Me Hinaus Sjöbergillä hoidamme kaikkien ajoneuvojen apukäynnistykset ja hinaukset nopeasti ja turvallisesti. Palvelemme yötä päivää vuoden jokaisena päivänä koko pääkaupunkiseudulla ja läntisellä Uudellamaalla. Jos auto ei käynnisty tai tiellä on sattunut vahinko, soita 24/7-päivystysnumeroomme 020 787 000, niin järjestämme avun viipymättä.
Tilaa Hinaus Sjöberg 24/7
Soita 24/7 päivystysnumeroomme 020 787 000 ja tilaa hinaus tai kysy palveluistamme.
Palvelemme yötä päivää vuoden jokaisena päivänä. Toiminta-alueemme on pääkaupunkiseutu, läntinen Uusimaa ja Kymenlaakso.


